Runosmäen Eläkkeensaajien 35-vuotisjuhla 30.1.2020

Kyllikki Manninen ja Tuija Koivukangas kävivät läpi yhdistyksen historiikkia.

Runosmäen Eläkkeensaajien 35-vuotisjuhlaa vietettiin iloisissa tunnelmissa

Lähes kaikki yhdistyksen 85 jäsenestä olivat paikalla, kun Runosmäen Eläkkeensaajat viettivät 35-vuotisjuhlaansa Runosmäen seurakuntatalolla 30.1.2020. 

Iloista tunnelmaa, kutsuvieraiden tuomia tervehdyksiä, huomionosoituksia ja monipuolisia esityksiä – siitä oli yhdistyksen 35-vuotisjuhla tehty. Vakavampaa ajattelemisen aihetta antoi Maarian seurakuntapastori, Niina Kilpeläinen, jonka puhe käsitteli kiitollisuutta.   

Niin EKL:n kuin Varsinais-Suomen piirinkin tervehdyksissä tuotiin esille Runosmäen yhdistyksen hyvä toiminta, jossa jäsenet viihtyvät. Yhteiseen hiileen puhaltaminen ja ajan hermolla pysyminen tekevät yhdistyksestä houkuttelevan. Puheenjohtajalta vaaditaan paljon, mutta nekin vastuut ovat Runosmäen Eläkkeensaajissa hyvissä käsissä. Seija Laiho on kuin hyvä kapellimestari, joka saa porukan soittamaan samaa tahtia. ”Ilonaiheita löytyy paljon: hyvä yhteishenki, aktiiviset jäsenet ja ahkerat toimihenkilöt. Erittäin kiitollisia olemme myös tiloista, jotka Maarian seurakunta on luovuttanut kerhokäyttöömme”, Seija kertoi. 

Pitkäaikaiset jäsenet saivat ruusun

Juhlassa palkittiin ruusulla 8 henkilöä, jotka ovat olleet yhdistyksen jäsenenä 20 – 30 vuotta.  Yksi heistä on Martta Nieminen, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1991 – 2006 sekä vuonna 2013.  Mukaan mahtuu lisäksi eri vuosina varapuheenjohtajan ja matkanvetäjän tehtävät. Niemisen arvokas vapaaehtoistyö on palkittu sekä hopeisella että kultaisella ansiomerkillä. 
Vuosien varrella on yhdistyksessä ollut eri tehtävissä lukuisa määrä vapaaehtoisia jäseniä, heistä jokainen on ansainnut suuret kiitokset. 

Vähästä ponnistaen 

Yhdistyksen perustavaan kokoukseen 29.1.1985 osallistui 25 henkilöä. Saman vuoden syyskokouksessa paikalla oli jo 39 jäsentä. Parhaimmillaan jäsenmäärä on ollut vuonna 2006, jolloin jäseniä oli jo 102. Viime vuoden lopussa jäseniä oli 85, joista naisia 77 ja miehiä 8. 

Yhdistyksen taival alkoi niukalla taloudella. Yhdistys oli kyllä hakenut apurahaa Turun kaupungilta vuodelle 1985. Anomus lienee aiheuttanut aika moista pohdintaa, koska vasta 9.3.1987 Turun kaupunginhallitus oli ilmoittanut, että apurahaa vuodelle 1985 ei ole myönnetty. Myöhemmin on anomusten käsittely ripeytynyt, sillä yleishyödyllistä avustusta on saatu esim. tilavuokraan ja koulutukseen. Myös Turun kaupungin sosiaalilautakunnalta on saatu avustusta mm. vanhusten kerhotoiminnan ohjaukseen. 


SVa

Juhlissa oli paljon väkeä.