Historian havinaa

Vaikka kulttuuri- ja harrastetoiminta ovat muodostaneet keskeisen osan piirijärjestön kokonaisvaltaisessa työssä, kesti pitkään ennenkuin sitä varten perustettiin nimikkotoimikunta. Piiritoimikunta ja sen apuelimenä toiminut työvaliokunta käsitteli ja päätti kaikista asiaan liittyvistä asioista.

On hämmästyttävää, että kun piirijärjestö oli perustettu toukokuun lopulla -73, niin jo elokuussa pidettiin ensimmäinen yleisötilaisuus "Kesäpäivät", johon osallistui 300 henkilöä. Tilaisuuden puhuja Tyyne Paasivuori korosti puheessaan eläkeläisten omatoimisuuden tarpeellisuutta. Sää oli huono, mutta henki hyvä. Ohjelma oli monipuolinen, eikä kilpailuakaan unohdettu. Salon joukkue todettiin ylivoimaiseksi tikkakilpailun voittajaksi. Seuraavana vuonna kesäpäiville kokoontui jo 400 osanottajaa. Perniön, Teijon ja Salon yhdistysten ohjelmaryhmät vetivät omat laulu-, liikunta- ja lausuntaesitykset erinomaisella rutiinilla. Esitysten väliin sijoittunut juontaja P. Mattilan huumori sopi erinomaisesti. Kesäpäivien suosio kasvoi edelleen. Vuoden 1976 juhla keräsi Salon Vuohensaareen jo 800 eläkkeensaajaa. Toinen merkittävä kohokohta piirijärjestön toiminnassa oli Turussa toimeenpantu kurssi- ja kulttuuripäivä. Päivien ohjelma oli tiukka ja luennoitsijat valikoitua väkeä. Tiukkuudestaan huolimatta ohjelma vietiin lävitse ja opetuksen päätyttyä oltiin onnellisempia kuin jos sama aika olisi käytetty tanssin pyörähdyksiin tai kahvin latkimiseen, kertoo Eino Penttilä katsauksessaan. Kurssilla esiintyivät seiväshyppääjä Risto Ivanoff ja kirjailija Kaarlo Isotalo. Keskustelussa ilmeni, ettei kulttuuri ollutkaan niin yksinkertaista kuin oli luultu. Myös Kokkolassa järjestetylle EKL:n kulttuuripäiville osallistui piiristä yli 100 henkilöä.

Kesäpäivän vietto oli muodostunut perinteiseksi tapahtumaksi, johon yhdistykset ohjelmarymineen aktiivisesti valmistautuivat. Myös eripituisten ja aiheisten kurssien järjestäminen vaati piirin toimihenkilöiltä suuria ponnistuksia. Piirin toimesta tehtiin myös matkoja liiton järjestämiin juhliin sekä kulttuurimatkoja aina ulkomaita myöten. Väliin ei jäänyt osallistuminen pohjoismaiselle kulttuurifestivaaleihinkaan, joka v. 1979 pidettiin Tampereella. Kesäpäivien sarjaa jatkettiin mm. Yläneen Valasrannalla, jossa siihenastinen yleisöennätys kirjataan luvulle 1100.

Lieneekö piirin 10-vuotistapahtumien sarja vaikuttanut v. -83 siihen, että seuraavan vuoden toimintakertomuksesta puuttuu merkintä kesäpäivän vietosta. Sitävastoin vuoden -85 kohdalla tiedetään kesäjuhlan olleen Salossa ja kulttuuritapahtuman Turussa. Molemmissa tilaisuuksissa oli runsas osanotto. Kulttuurin saralla oli kanssakäymistä myös Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten kanssa. Nämä kävivät vierailulla Suomessa ja vastavierailut tehtiin eri puolilla Ruotsia toimiviin eläkelöäisjärjestöihin. Perinteinen kesämatka kulttuuripainotteisen ohjelman kera on ainakin kerran suuntautunut myös Tanskaan. Kulttuuritoimikunnan keskeisin tapahtuma, kesäpäivät, oli v. -87 Yläneen Eläkkeensaajien hoidossa. Kerrotaan, että juhla onnistui hyvin ja ilmakin oli kaunis, jota ei voi sanoa kesän yleisestä säätilasta. Turun Työväenopistossa pidetty kulttuuri- ja virkistystapahtuma keräsi väkeä tuvan täyteen. Vastaavat tapahtumat olivat ohjelmassa myös seuraavina vuosina.

Erityismaininnan ansainnee syksyllä 1989 järjestetyt hiljaiset päivät. Vieraita oli kerääntynyt ympäri maata. Päivällä katseltiin kiertoajelulla Turkua ja illalla Nummisuutareita kaupunginteatterissa. Sunnuntaina hiljennyttiin Jumalanpalvelukseen Turun Tuomiokirkossa, johon sijoittui arviolta 1600 henkilöä. Lienee harvinaista, että kirkossa kerätty kolehti kartutti piirin niukkaa kassaa. Kirkonmenojen jälkeen siirryttiin Konserttisaliin viettämään päivien pääjuhlaa kuuden sadan vieraaan seurassa. Juhlan järjestelyn taustalla oli EKL, mutta piirin kulttuuritoimikunnallla ja turkulaisilla jäsenyhdistyksillä oli merkittävä osuus hiljaisten päivien järjestelyissä.

Näihin aikoihin saakka kulttuuritehtävien hoito oli piiritoimikunnan suoranaisia tehtäviä. Asiapapereiden mukaan vasta vuoden 1990 toimintakertomus paljastaa erillisen kulttuuritoimikunnan valinnan. Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Unto Elomaa Salo, jäseniksi Kerttu Lähde Koski TL, Aili Raitanen Loimaa, Helvi Tuomisto Turku, Lea Karhu Pohjoinen Turku, Asta Leinonen Kaarina, Reino Laine Rymättylä ja Irja Lehtonen Turku. Tämän jälkeen kulttuuritoimikunta raportoi ehdotuksistaan ja teklemisistään piiritoimikuntaa, mutta suhteellisen itsenäisesti operoi omalla alueellaan. Kulttuuritoimikunta piti vuosittain 5 - 7 kokousta ja käsitteli nyt Reetta Nummilan johdolla yhä moninaisemmiksi muodostuneen kulttuurikentän asioita. Edelleen olivat käsittelyssä pääosin kulttuuripäiviin ja kesäjuhlan viettoon liittyvät asiat. Vuoden 1993 aikana joutui kulttuuritoimikuntakin panostamaan piirijärjestön 20-vuotisjuhlatapahtumaan, mutta siitä huolimatta sai kulttuuritoimikunta Arvo Latun johdolla monivaiheisen kertomuksen sen vuoden toiminnasta. Kulttuuritapahtumaa vietettiin Liedossa ja kesäjuhlan sijasta elojuhlaa Uudessakaupungissa.

Kulttuuritoimikunnan estraadin monipuolistuessa sai se jopa oman osastonsa piirijärjestön toimintakertomuksissa. Kokoontumisia oli 9 - 10 kertaa vuosittain. Tehtäviä antoivat tavanmukaisten tapahtumien valmistelun ja toteutuksen lisäksi uudet haasteet. Sellaisia olivat mm. Mestarikisojen alueelliset karsinnat Jyväskylässä pidettäviin EKL:n Suvilystien kulttuurikisoihin. Puuhaa riitti kulttuuripitoisen laivaristeilyn toteuttamisessa, samoinkuin pikkujoulun viettämisen järjestelyissä muutaman vuoden ajan. Toimikunta on järjestänyt myös yhteisiä neuvottekuja yhdistyksissä ohjelmatoiminnasta vastaavien kanssa uusien virikkeiden löytämiseksi sekä piirijohtoisen ohjelmapankin perustamisesta. Niimpä kertomuksessa todetaankin vuoden 1994 toiminnan olleen tähänastisista vilkkain. Kulttuuritoimikunnan tehtäväkuvaan on kuulunut myös monipuoliseksi kehittyneen kilpailutoiminnan toteuttaminen. Siitä kerrotaan yksiyiskohtaisemmin kappaleessa "kilpailutoiminta".

Uutena näkyvänä tapahtumana tuli kulttuuritoimikunnan tehtäväkenttään Ystävänpäivän risteily ohjelmineen. Vuosittain tehtävä laivamatka saavutti heti alussa suuren suosion ja innosti myös muiden piirien alueilla toimivia eläkkeensaajia tulemaan mukaan. Piiirn kulttuuritapahtuman ja elojuhlan järjestelyjen lisäksi oli vuoden 1998 keskeisen uurastuksen kohteena piirijärjestön 25 vuotisen toiminnan juhlinta. Varsinainen pääjuhla pidettiin kutsuvierastilaisuutena Turun Ruusukorttelissa noin sadan vieraan seurassa. Parin edellisen vuoden juhlijakäyrän notkahduksen jälkeen kasvoi kulttuuritapahtuman ja elojuhlan osanottajamäärät jälleen ilahduttavan suureksi. Hyvin menestyivät myös yhdistysten ohjelmaryhmät liiton Kesätuulella-tapahtumassa Lappeenrannassa. Vuoden 2000 päättyessä päättyi myös monivuotisen kulttuuritoimikunnan puheenjohtajan Arvo Latun, suuren kiitoksen ansaitseva vakanssin hoito.

Vuosi 1986 oli EKL:n toiminnassa julistettu "liikuntavuodeksi". Teeman päätapahtuma järjestettiin Turussa kesäkuun 3. - 5. päivinä. Tehtävän hoito vaati runsaasti talkootyötä ja ohjelman järjestelyjä. Ohjelmaesityksiä saatiin myös valtakunnan muista eläkeensaajayhdistyksistä, Mutta Turun laulukuorot ja Salon voimistelu ovat tulleet pöytäkirjamerkintöihin.

Eräs huomion arvoinen toimintatapahtuma oli 90-luvun loppupuolelle sijoittunut kirjoitustuotteiden keräily. Joko ennen kirjoitetut tai tuoreet tuotteet jaettiin kahteen nimikeryhmään. Ykköseen sijoitettiin sketsit, runot, vitsit ja sanonnat ja kakkoseen kertomukset, kuvaukset ja kannanotot. Kuudelle parhaalle tuotteelle oli luvassa myös palkinnot. Kirjoitustuotteita kerääntyi yllättävän runsaasti. Kertomusten ryhmässä vastaanotettiin 49 kappaletta ja runojen sarjassa 27. Lisäksi piirijärjestön ulkopuolelta tuli tuotteita 13 kappaletta. Arvostelulautakunta Hilkka Orava, Aulis Kotaviita ja Raimo Paurila pitivät tarkastamaansa aineistoa erittäin korkeatasoisena. Paremmuusjärjestyksen asettelussa oli vaikeuksia. Sovittelun jälkeen saatiin palkintojärjestys seuraavaksi: Kertomukset ym. I Raimo Tuominen Salo, II Tuulikki Kinnunen Turku ja III Elisabeth Virta Turku. Runot ym. I Eeva Rantanen, Uusikaupunki, II Rauni Kujanpää, Paimio, III Heikki Kruuna Turku. Keräilyn tuotteista olisi varmasti apua yhdistysten ohjelmatarjonnassa ja mielenkiintoista luettavaa kirjallisuuden harrastajille. Kirjoitusten niteeksi painattamisesta onkin keskusteltu, mutta kustannustekijät ovat ainakin toistaiseksi olleet toteuttamnisen esteenä.

Kiinnostus "ystävänpäivä" -risteilyä kohtaan on edelleen vahvistunut. Vuoden 2000 tapahtumassa oli 900 osanottajaa. Laivalla, taaskin kahdessa erässä suoritettu ohjelma oli hyvin harjoiteltua ja kiinnostavaa. Myös muun yleisön käyttäytyminen oli hillittyä ja toverillista.

Kulttuuritapahtuma Loimaalla keräsi 450:n henkilön osanottajajoukon ja muutoinkin tilaisuus kuului saraan, onnistunut. Samaan sarjaan mahtuu myös Salossa järjestetty elojuhla, joka keräsi Salohalliin 650:n henkilön yleisön. Tilaisuuden monipuolisen ohjelman täydensi toiminnanjohtaja Teuvo Ikosen eläkkeensaajien tarpeita kartoittava ja ratkaisumalleja selostava puhe.

Myöhäisnuori-tapahtuma, jonka Interdialogi Oy vuoden 2000 syksyllä järjesti, oli mielenkiintoinen osallistumisen kohde. Sen suuntaiseen toimintaan katsottiin aiheelliseksi myöhemminkin osallistua.

M/S Europa sai suojiinsa enstistä runsaamman joukon ystävänpäivä-risteilylle vuonna 2001. Jälkipolville jätettiin tästä matkasta, muun arvokkaan lisäksi maininta, jonka mukaan saatiin erittäin hyvää "kuohuvaa". Se lienee ollutkin osa tunnelmaa luonutta vaikutinta.

Kulttuuripäivien järjestely oli nyt Liedon Eläkkeensaajien asiana. Yli neljän sadan kulttuuriharrastajan ilmoitettiin olevan tilaisuuden antimia nauttimassa. Elokuussa vietettiin nimensä mukaisesti elojuhlaa Ruissalon Kansanpuistossa. Tähän juhlaan oli yleisön toivomuksesta valmistetu vähemmän ohjelmaa ja lisätty tanssin osuutta. Aikaisemmasta pienentynyt osanottajajoukko lienee kuitenkin saanut arvokkaita mieltymyksiä.

Komediateatteri Arena sai vieraakseen 33 piiriläistä, jotka halusivat nähdä Peter Shafferin kirjoittaman näytelmän "Ihan Pimeetä". Todisteiden mukaan matka oli kiinnostava.

Kirkkopäivä

Kirkollisiin yhteyksiin liittyvä kysymys oli ensimmäisen kerran esillä 1985. Tällöin käsiteltiin EKL:n esitystä hiljaisten päivien järjestämistä Kemissä. Piiritoimikunta käsitteli asiaa ja päätti suhatutua myönteisesti sen toimeenpanoon. Riittävää tukea ei yhdistyksiltä kuitenkaan saatu ja niin matka Kemiin jäi tekemättä. Ajatus hiljaisten päivien ottamisesta piirin toimintasuunnitelmaan jäi kuitenkin itämään. Niimpä 90-luvun loppupuolella asia kypsyi ja toteuttaminen eteni. Ensimmäisen, nimekseen saanut kirkkopäivä, pidettiin Turun Tuomiokirkossa 30.11.2000. Tilaisuuteen osallistui 200 henkilöä piirin eri yhdistyksistä. Ohjelmallisen kirkkotilaisuuden jälkeen juotiin makoisat kirkkokahvit. Kahvinjuonnin lomassa saatiin kuulla vaihtelevaa ohjelmaa, josta ensisijaisena on mainittava arkkipiispa Jukka Paarman eläkkeensaajille esittämä tervehdys.

Jäsenistön myönteisestä suhtautumisesta johtuen päätettiin kirkkopäivän vietto vakinaistaa piirin toimintakuvioon. Vuoden kuluttua edellisestä kirkkopäivästä kokoonnuttiin Turun Mikaelin kirkkoon, johon osallistui 20 prosenttia edelliskertaa enemmän yleisöä, jolla oli mahdollisuus ehtoolliskäyntiin. Vuoden 2002 kirkkopäivän viettopaikkana oli Loimaa.

Lähde: Varsinais-Suomen piiri ry:n 30-vuotishistoriikki.