Tietoa meistä

Y-tunnus: 3033197-8

Tilinumero: FI47 5542 4050 0105 25​

EKL:n Varsinais-Suomen piiri on perustettu vuonna 1973. Piirin alueella toimii 21 eläkkeensaajayhdistystä, joiden jäsenmäärä on yhteensä noin 3450.  Eläkkeensaajat tarjoavat sisältörikasta toimintaa ikäihmisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin hyväksi. 

Piirin tehtävänä on tukea ja ohjata jäsenyhdistystensä toimintaa, pitää yhteyttä liiton keskushallintoon ja järjestää koulutus-, kulttuuri- liikunta- ja virkistystoimintaa.

Piiri toimii myös eläkkeensaajien edunvalvojana. Piiri tekee aloitteita ja esityksiä niin valtakunnallisen kuin maakunnallisenkin eläkepolitiikan hoitoon.

Piirin edunvalvontatoimikunta järjestää vuosittain edunvalvontaseminaarin, jossa valtakunnallisten asiantuntijoiden alustusten pohjalta pohditaan kulloinkin ajankohtaisia eläkeläisiä kiinnostavia asioita. 

Organisaatio
Piirin hallinnollisena organisaationa on sääntöjen mukaan kaksi kertaa vuodessa kokoontuva piirikokous, johon yhdistykset jäsenmääränsä perusteella valitsevat edustajat. Varsinais-Suomen piiri ry kuuluu jäsenenä EKL:ään, jossa sillä on edustus sekä hallituksessa että valtuustossa.

Piirin edustajat Varsinais-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnassa 2021: Veikko Ruohonen, henkilökohtainen varajäsen Ilse Leppäranta ja Timo Nurmio, varajäsen Eira Pessi.

Piirin edustaja puhe- ja läsnäolo-oikeudella Varsinais-Suomen sos.dem. piirijärjestön hallituksessa 2021 Timo Nurmio.

Edustajamme Turun kaupungin vanhusneuvostossa, lue lisää

Vanhustyön neuvottelukunta: puheenjohtaja Anita Lehtonen, varapuheenjohtaja Soili Raitanen, sihteeri Eira Pessi ja taloudenhoitaja Eeva Himmanen. Matti Sarviranta osallistuu Siltojen välissä -tapahtuman järjestelyyn. 


Historian havinaa

Ensimmäiset askeleet yhdistystoiminnan tiellä otettiin vuonna 1962, jolloin perustettiin Kansaneläkkeensaajien Liitto. Liiton sääntöjen mukaan järjestöön saivat kuulua vain kansaneläkettä saavat henkilöt. Pian kuitenkin todettiin järjestön toimivan liian kapeallla pohjalla. Kun eläkelakien voimaantulo toi käytäntöön sairaus- ja työkyvyttömyystermit, alkoi esiintyä vaatimuksia keskusjärjestön nimen muuttamisesta kaikkia eläkeläisiä koskevaksi. Tehokkaan valmistelutyön ansiosta oltiin valmiita vuonna 1966 pidetyssä liittokokouksessa perustamaan Eläkkeensaajien Keskusliitto -niminen järjestö (EKL). Nimen muutos edellytti sen käsittelemistä kahdessa kokouksessa, joten vasta seuraavan vuoden liittokokouksessa saatiin asiapaperit kuntoon rekisteröintiä varten. Nimenmuutoksen myötä keskusliiton näkyvyys parani ja toiminta vilkastui. Keskustelu eläkepolitiikasta ja sen suoman turvallisuuden parantamisesta kannusti eläkkeensaajien uskoa paremmista päivistä. Aktiivisena koko sosiaalisen toimintakentän uudistajana sai EKL kenttäväen varauksettoman tunnustuksen. Myönteinen ilmapiiri ja jäsenmäärän huomattava nousu antoi aiheen järjestörakenteen uudistamiseen. Liitto ei varojen puutteessa voinut pitää tarpeellista yhteyttä perusjärjestöihin. Siksi pidettiin tärkeänä perustaa alueellisia piirijärjestöjä, joiden tehtävänä olisi toiminnan koordinointi ja sen kehittäminen.

"Kaikkivoipaisuus on harhaa, sillä elämää ei voi hallita, sitä voi vain elää". (Lähde: Varsinais-Suomen piiri ry 30-vuotta, historiikki).