Historian havinaa

Ihmisissä olevan kilpailuvietin voimakkuutta on osaltaan todistamassa tarve saada eläkeläisenäkin kilpailla. Kilpailulajit vain valitaan osanottajien kunnon ja kiinostuksen mukaan. Ensimmäinen paremmuuden mittelö tapahtui piirin kesäpäivillä perustamisvuoden syksyllä. Lajina oli tikanheitto viisihenkisin joukkuein. Voittajana oli Salon joukkue, Teijo toisena, Turun jäätyä kolmannelle sijalle.

EKL:n 15-vuotisjuhlan yhteydessä järjestetyn piirien välisen tikanheittokilpailun voitti Varsinais-Suomen piiri. Täälläkin salolaiset valtasivat kärkisijat niin naisten kuin miestenkin sarjoissa.

Tikanheiton harrastuksen leviäminen myös muualle Suomeen ilmenee konkreettisesti siinä, että vuonna 1981 järjestetyssä valtakunnallisessa kilpailussa Varsnais-Suomen piiri jäi toiseksi, seuraavana vuonna peräti kolmanneksi Salon joukkueen saamista kehuista huolimatta. Oman piirin tikkakilpailussa Salon joukkue piiti kiinni ykköspaikastaan. Myöhemmin Keitelerannassa pidetyssä liiton järjestämässä tikkamestaruuskilpailussa v. 1985 mestaruus saatiin jälleen Varsinais-Suomeen. Seuraavan vuoden satona sijoittui Salon joukkue valtakunnallisessa mestaruuskisassa toiseksi. Vuotta myöhemmin sijoitus parani yhdellä pykälällä.

Salon tikanheittoryhmän ylivoimaisuus sinetöityi Vuohensaaressa pidetyssä kilpailussa, jossa se saavutti niin joukkue kuin henkilökohtaisissa sarjoissakin ykköstilat. Myös vuonna 1994 pidetyn elojuhlan yhteydessä järjestetyssä tikkakilpailussa Salon joukkueen jäsenet kunnostautuivat. Samassa tilaisuudessa avattiin myös uusia kilpailunäköaloja, kun näytöslajeina esiteltiin boccian ja molkan pelaamista.

Vuosi 1995 oli kilpailutoiminnan kasvun aikaa. Tikkakilpailun lisäksi liittyi toimintaan boccia. Tämän harrastusmuodon mestaruudesta kilpailtiin ensimmäisen kerran v. 1995 Piikkiössä. Mestaruuden valoittivat Ikinuoret Turusta. Myöhempinä vuosina Salon joukkueet ovat olleet useimmiten kärkisijoilla. Kilpailurebertuuriin liitettiin myös kalastus. Ensimmäinen tosikilpailu toimeenpantiin Salossa, Vuohensaareen johtavan tien reunostoilla. Osanottajia tässä rannaltaongintakilpailussa 23. Isäntäyhdistyksenä toiminut Salo sai tuttuun maastoon nojautuen ensimmäiset sijat molemmissa sarjoissa.

Toimintakulttuurin ulottuminen monipuolisempaan kilpailutoimintaan on suoraan verrannollinen siihen, että aihe liitettiin kulttuuritoimikunnan tehtäväkenttään. Kulttuuritoimikunta toteaa itsekin julkistamassaan kertomuksessa kuinka toiminta on saanut lisää vauhtia ja työn jälki parempaa kuin ennen. Myös piiritoimikunta havaitsi kilpailutoiminnassa tapahtunen edistyksen ja niimpä se vuodelle 1996 valmistamassaan toimintasuunnitelmassa esittää näin:" Erilaiset pelit, kalastus ja liikunta ovat harrastuksia, joita useat yhdistykset jo ylläpitävät. Ne ovat suositeltavia kehomme toimintojen ylläpitäjinä. Piiri tulee entistä aktiivisemmin olemaan mukana antamassa ohjeita harrastusten alkuunsaattamisessa. Piiri tulee järjestämään erilaisia kilpailuja niin piiri- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Ainakin yksi suuri valtakunnallinen tapahtuma piirimme alueella on rannaltaongintakilpailut Salossa.

Kiinnostus tikanheittoon kilpailumuotona alkoi laantua. Kun kilpailevien joukkojen määrä väheni, ei piirin mestaruuskilpailuja enää järjestetty. Sitävastoin boccian harrastus lisääntyi. Jo vuoden 1996 piirin mestaruuskisoihin osalistui 12 joukkuetta. Myös liiton kisoihin ovat Salon, VES-Turun ja Ikinuorten joukkueet osallistuneet ja jopa erinomaisella menestyksellä. Menestys ei ollut huonompaa myöskään molkan taidossa. Siinä kirjattiin menestystä niinikään Varsinais-Suomelle. Mielenkiinto boccia-peliin oli jatkuvasti vilkastumassa niin, että vuosituhannenvaihteeseen mennessä jo puolella piirin yhdistyksistä oli boccia harrastuksena. Myös osallistuminen piirin vuosittain järjestettäviin sisä- ja ulkobocciakisoihin lisääntyi niin, että joukkueiden määrä on vakiintunut 25 - 30 välille.

Ei edes kalajuttuja voi piiiriä koskevassa uutisoinnissa kertoa, sillä varsinaisia kilpailuja ei toimintakalenterissa ole liiemmälti ollut. Kalakerhoja piirissä on vain kahdella yhdistyksellä, Salon ja Turun eläkkeensaajilla. Nämä kerhot ovat toimeenpanneet haasteotteluja ja yksittäinen kalastusharrastus on ollut vireää. Liiton vuosittain järjestämiin pilkki- ja rannaltaongintakilpailuihin em. kaksi kerhoa ovat ahkerasti osallistuneet matkaten kisoihin eri puolille valtakuntaa yhteiskuljetuksella.

Harrastuksen lisääntyminen edelläkuvatuissa kilpailumuodoissa ei näkynyt yksin piirikohtaisissa tilastoissa, vaan myös liiton järjestämät valtakunnalliset kilpailut olivat suosiossa. Vaikka tulokset eivät joka kerta olleetkaan "häävit", niinkuin raportti kertoo, niin henki oli uljas. Näin oli myös pilkki- ja rannaltaongintakilpailuihin osallistuneiden reaktio.

Boccian sisä- ja ulkopeli oli uudelle vuosituhannellekin siirryttäessä eniten harrastettu liikuntamuoto. Lajia ylläpidettiin ei yksin harrastuksena, vaan myöskin kilpailuna. Niimpä esim. vuonna 2000 piirin toimesta järjestettiin kahdet, kaikkien yhdistysten keskeiset kilpailut. Sisäboccian joukkuemestaruuskisat pidettiin Kupittaalla, jossa 30 joukkuetta kamppaili paremmuudesta. Ulkoboccian piirimestaruuskisan pitopaikkana oli Puropelto, jossa kamppailuun osallistui 26 joukkuetta. Vuotta myöhemmin osallistui sisäboccian kilpailuun 32 joukkuetta ja ulkobocciaan 27 yhdistysten nimeämää joukkuetta. Kilpailujen ylituomarin tehtäviä hoiti Seppo Rosenqvist.

Lähde: Varsinais-Suomen piiri ry:n 30-vuotishistoriikki.