Hallitusohjelmassa hyvää ja huonoa – Järjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset on peruttava

Samalla kun hallitusohjelmaan on kirjattu liikunnallisen elämäntavan ja liikuntaolosuhteiden edistäminen on hallitus leikkaamassa järjestöiltä mahdollisuuksia toteuttaa tätä työtä.

EKL korostaa, että ikäihmisten liikuttajina sekä henkisen- ja fyysisen hyvinvoinnin tuottajina ovat maamme eläkeläisjärjestöt vertaansa vailla. Niiden toiminnan tukea tulee lisätä eikä leikata. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat järjestöjen tarjoaman erittäin arvokkaan tuen ja avun. On välttämätöntä, että leikkauksista luovutaan ja hallituspuolueet pitävät kiinni lupauksestaan, jossa kaikki eduskuntapuolueet sopivat viime vaalikaudella yhdessä parlamentaarisesti järjestöjen valtionavustusten tasosta.  

• Hallitusohjelmaa on syytä kiittää siitä, että siinä ei olla heikentämässä eläkkeensaajien taloudellista asemaa. Päätökset olla leikkaamatta eläkkeensaajan asumistuesta ja maksussa olevista eläkkeistä ovat enemmän kuin tervetulleita. Eläkkeensaajat ovat tilanteessa, jossa heidän olisi ikänsä ja sosiaalisen asemansa vuoksi usein vaikeaa, ellei mahdotonta, korottaa toimeentuloaan esimerkiksi työssä käymällä. Tämä näkyy erityisesti korkeammissa ikäluokissa, joissa eläkkeiden koko on ylipäätään alhaisempi, sanoo Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Simo Paassilta.
• Sen sijaan suhtaudumme epäilevästi tavoitteeseen vähentää toimeentulotukea saavien määrää puoleen nykyisestä tasosta säästämällä siitä 100 miljoonaa euroa. Tavoite on erittäin kova, etenkin nyt kun hallitus on leikkaamassa monelta myös ensisijaisia etuuksia, jatkaa puheenjohtaja Paassilta.

Lääkkeiden arvonlisäverokannan korottaminen tulee koskettamaan merkittävästi ja tuhoisasti paljon sairastavien eläkeläisten hyvinvointia. Eläketurvakeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan vuonna 2021 ikääntyneiden suomalaisten keskuudessa terveydenhuollon menot aiheuttivat haasteita viidenneksellä. Tässä tilanteessa lääkkeiden verotuksen kiristäminen ja siten väistämättä niiden hintojen kohoaminen on kova isku pienituloisten ja paljon sairastavien elämänlaatuun.

• Samalla EKL kuitenkin näkee positiivisena päätöksenä aikomuksen jaksottaa jatkossa lääkkeiden vuosiomavastuun. EKL on useaan otteeseen juuri tätä ehdottanut, jotta lääkkeiden vuosiomavastuun nollautuminen vuoden vaihtuessa ei aiheuta toimeentulopommia pienituloisille vuosittain. Pidämme edelleen kiinni tavoitteestamme jonka mukaan terveydenhoidon maksukatot tulisi yhdistää ja raja asettaa kuukaudessa maksettavan täyden takuueläkkeen tasolle, Simo Paassilta toteaa.

Sotesta haettavat 1,5 miljardin säästöt tarkoittavat väistämättä palveluverkon supistumista ja etäpalvelujen lisääntymistä sekä asiakasmaksujen korotuksia hyvinvointialueilla. Hallitus aikookin toteuttaa erikoissairaanhoitoa painottaen asiakasmaksujen korottamisen. Ohjelmassa väitetään, että korotus toteutettaisiin niin, etteivät maksut muodostu esteeksi palveluiden saamiselle. EKL suhtautuu tähän väittämään erittäin epäluuloisesti, sillä jo pelkästään asiakasmaksujen korotuksella korotetaan kynnystä edes hakeutua palveluihin. Hallituksen tulee varmistua siitä, että maksujen korotukset eivät johda palvelujen käyttäjiä toimeentuloluukulle. Maksun alentamisen ja perimättä jättämisen on oltava ensisijaisia toimeentulotuesta annetussa laissa tarkoitettuun toimeentulotukeen nähden.

• Hoitotakuun ja hoitajamitoituksen lykkäämiset eivät ole mielestämme toivottuja. Ymmärrämme parhaillaan Suomessa vallitsevan henkilöstöpulan sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta yksi merkittävä tekijä alan houkuttelevuuden ongelmassa on riittävän panostuksen puute. Panostamalla erityisesti työolosuhteisiin hoitotakuun ja hoitajamitoituksen muodossa lisäisivät alan houkuttelevuutta. Pitkällä tähtäimellä näistä tavoitteista ei saa missään nimessä luopua, päättää Simo Paassilta.

Lisätietoja: Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Puheenjohtaja, kunnallisneuvos Simo Paassilta, puh. 050 522 1201