Tukea ja arvostusta omaishoitajille

Laki määrittää omaishoitajaksi ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla on olemassa asiasta virallinen sopimus kunnan kanssa. Hyvinvointialueiden syntyessä poistuu yksi epäkohta, kun kuntien väliset erot omaishoidon tuessa poistuvat ja alueen omaishoitajat saavat saman korvauksen kotikunnasta riippumatta. Tukeen varattujen eurojen tulee olla sellaisella tasolla, että päätöksiä voidaan tehdä joustavasti ympäri vuoden. Lisäksi yksittäisen omaishoitajan tuen tulee olla suuruudeltaan sellainen, että omaishoito on yksi aitovaihtoehto läheisen hoivassa.

On tärkeää, että omaishoitajat jaksavat vaativassa ja arvokkaassa tehtävässään. Monet omaishoitajista ovat iäkkäitä ja hoitavat iäkästä puolisoaan tai muuta omaistaan. Omaishoitajien jaksamisesta tulee pitää huolta riittävällä tukipalvelulla esimerkiksi omaishoidon vapaapäivien pitämiseen. Omaishoidon sijaiset sekä tilapäiset hoivapaikat tulee saattaa kaikkien omaishoitajien saataville.

Ensisijaista olisi tehdä kriteeristö sellaiseksi, että yhä useampi pääsisi virallisesti omaishoitajaksi, saaden oikeuden sekä korvaukseen että lakisääteisiin vapaapäiviin. Toiseksi pitäisi miettiä, millaisilla keinoilla niitä omaishoitajia voidaan tukea, jotka eivät syystä tai toisesta vielä ole tuen piirissä. Löytyisikö tapa tukea myös heidän jaksamistaan.

On selvää, että omaishoito on suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävä voimavara. Mikäli tätä ei vihdoin tunnisteta ja tunnusteta, on sosiaali- ja terveyspalveluidemme kohdalla odotettavissa entistä suurempi lasku. Omaishoidon tukemisella raskaampien palveluiden tarve on vähäisempää.

Nostetaan omaishoito sille kuuluvaan arvoonsa.

Simo Paassilta,

Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeliittojen yhteistyöjärjestö EETUn hallituksen puheenjohtaja, kunnallisneuvos