Vanhuskysymys keskeisessä asemassa piirin edunvalvontapäivässä
26.9.2022
Vanhuspalvelujen tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa runsaasti väestön ikääntymisen myötä. Vanhuspalvelulain pääasiallinen lähtökohta on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä. Yhtenä tavoitteena on parantaa ikääntyneiden osallisuuden mahdollisuuksia.
Vanhushoitoon liittyviä ongelmia nousee julkiseen keskusteluun lähes päivittäin. Nurkan takana luuraava sote-uudistus tuo muutoksia hyvinvointipalveluiden hallinnolliseen järjestämiseen, ja sitä kautta myös ikäihmisten palveluiden saatavuuteen ja järjestämiseen.
Turun vanhusneuvoston tervehdyksen tuonut puheenjohtaja Marjut Aalto esitteli Turun kaupungin vanhusneuvoston toimintaa.
−Vanhusneuvosto on lakisääteinen vaikuttajaryhmä, jolla on tärkeä rooli ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamisessa. Vanhusneuvostossa on nimetty vastuujäsenet seuraamaan eri palvelukokonaisuuksien ja lautakuntien toimintaa ikäihmisiä koskevien asioiden osalta.
−Järjestämme erilaisia tilaisuuksia toimintakauden aikana. Niistä tiedotetaan lehdissä ja kaupungin nettisivulla. Jaamme myös paperiesitettä mahdollisimman laajasti, jotta tieto saavuttaisi myös sähköisten tiedotusvälineiden ulkopuolella olevia.
Valtakunnallista Vanhustenviikkoa vietetään 3.10. - 9.10 ja valtakunnallinen Vanhustenpäivä on sunnuntaina 2.10., jolloin vanhusneuvoston edustajia on tavattavissa Kirjastosillalla. Vanhusneuvoston järjestämä Vanhustenviikon avoin yleisötilaisuus pidetään 5.10 klo 13 teemana yksinäisyys ja digiosaamisen edistäminen.
Vanhusasiavaltuutetun toimistossa riittää vipinää
Edunvalvontapäivässä Vanhusasiavaltuutetun toimistosta vieraillut sotepalveluiden asiantuntija Päivi Ahosola kertoi, että vanhusasiavaltuutettu on riippumaton ja itsenäinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten asemaa ja oikeuksien toteutumista.
− Saamme paljon kansalaisyhteydenottoja. Me kuulemme ja ohjaamme kansalaiset oikean viranomaisen puheille, sillä meillä ei ole toimivaltaa ajaa yksittäisten henkilöiden asioita, Ahosola kertoi.
Vanhusasiavaltuutetun 5-vuotistavoitteisiin kuuluu mm. ikäsyrjinnän kitkeminen, tarpeita vastaavien sote-palveluiden saatavuus ja reilumpi digiyhteiskunta. Hyvinvointialueiden käynnistyminen tuo valtuutetulle uusia haasteita.
− Seuraamme, miten iäkkäiden oikeudet toteutuvat palveluissa. Kiinnostuksen kohteena on etenkin iäkkäiden palveluiden saatavuus ja vanhustyön resursointi.
− Puhutaan hoivaköyhyydestä, kun ihmiset eivät saa tarvitsemaansa apua. Hoivaköyhyys on yhteiskunnallinen ongelma, joka kurittaa etenkin vanhuksia.
Valtuutetun tehtäviin kuuluu myös lainsäädännön ja yhteiskunnallisen päätöksenteon seuraaminen, ja niiden vaikutusten arviointi.
Itsemääräämisoikeus merkitsee oikeutta yhdenvertaisuuteen, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Kyseessä on meille jokaiselle kuuluva perusoikeus.
− Kun ei ole lakia, toimenpiteet saattavat rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Nyt laki on valmisteilla.
Kaikki lausunnot ja kannanotot löytyvät netistä osoitteesta vanhusasiavaltuutettu.fi.
Hyvinvointialueiden palvelut ikäihmisille
Integraatiojohtaja Kirsi Kiviniemen mukaan uudistuksen tavoitteena on mm. parantaa ihmisten peruspalveluita, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, ja hillitä kustannusten kasvua.
− Työn alla oleva hyvinvointialuestrategia on aluevaltuuston tärkeä ohjausväline toiminnan pitkäaikaisessa johtamisessa ja ohjaamisessa. Strategiassa määritellään hyvinvointialueemme pitkän tähtäimen tavoitetila.
− Vuosittain julkaistava hyvinvointikertomus tarjoaa arvokasta tietoa strategian taustaksi asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä.
Uudistusta tehdään yhteistyössä kaikkien Varsinais-Suomen toimijoiden kanssa. Alueellamme on 27 kuntaa, mikä osaltaan tekee palvelujärjestelmästä sirpaleisen.
− Ikäväestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Ikäväestön palveluiden saatavuuden näkökulmasta taas on tärkeää, että palveluja on tarjolla eri kanavien kautta. Hyvinvointialueen on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä erityisesti niille ikääntyneeseen väestöön kuuluville.
Kiviniemi nosti esille myös digitaalisten palvelujen kehittämisen, mutta sanoi, että puhelin yhteydenottokanavana on edelleen tärkeä ikäväestölle.
−Tarvitaan myös fyysisiä lähipalvelupisteitä.
− Muutosvaiheen aluejako on hyvinvointialueen sisäistä organisoitumista. Se ei määritä sitä, missä sote-palveluja tarjotaan. Käytännössä kaikki varsinaissuomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut löytävät vuoden vaihduttua sieltä mistä nytkin.
Lakisääteisessä palvelustrategiassa määritellään, mitä palveluja, kenelle, miten ja kuka tuottaa. Palvelustrategiaa työstetään vuoden 2023 aikana. Lisätietoa löytyy netissä osoitteessa VShyvinvointialue.fi.
Hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kunnille jatkossakin
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.
– Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin kuntien lakisääteinen tehtävä jatkossakin, sanoi hyvinvoinnin apulaispormestari Elina Rantanen. Kun rahat ovat hyvinvointialueilla ja kehittämisvastuu kunnilla, jää nähtäväksi, miten yhteistyö toimii.
– Kuntien on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, ja edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.
Kuntien on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.
Rantanen kävi kattavasti läpi kunnille jääviä tehtäviä. Kaavoitus ja maankäyttö on yksi niistä.
− Heterogeeniset asuinalueet, monipuolinen ikäjakauma sekä turvallinen ja viihtyisä ympäristö lisäävät hyvinvointia. Yli 65-vuotiaille ja etenkin yksinasuville on naapurustolla huomattava merkitys. Turussa on paljon yksin asuvia, mutta yksinäisyys on suurinta yli 75-vuotiailla.
Lopuksi Rantanen painotti kulttuurin ja liikunnan merkitystä ikääntyneiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä.
– Tieto harrastusmahdollisuuksista ei tavoita kaikkia ja kokonaiskuva olemassa olevasta liikuntatarjonnasta on osittain puutteellinen.
Puhetta johti edunvalvontatoimikunnan varapuheenjohtaja Maiju Boenisch. Turun Eläkkeensaajat vastasivat järjestelyistä.
Teksti ja kuvat: Sirpa Vanhala